Unten mailla

Unten mailla

Olen antanut itseni ymmärtää, että uni on ihmiselle erityisen tärkeää. Pienestä pitäen minulle on opetettu, että uni pitää ihmisen pään kunnossa ja aivot nauttivat unesta. Usein lapsena kuuntelin tuutulaulua Sininen Uni, siinä luodaan turvallinen tunnelma, jossa Nukkumatti saapuu viemään lapsen unien sinimaahan. Voi kun kaikilla se menisi noin myös aikuisena. Joskus on vaikea rauhoittua, tuntea olonsa tasaiseksi ja vain vaipua siniseen uneen. Unten maille pääsyä vaikeuttavat huolet, ongelmat ja pelottavat asiat, jotka kertautuvat niitä pohtiessa, eikä unien sinilintu pääse meitä tuudittamaan.

Monelle MS-ihmiselle uni on kuulemani mukaan hyvin haastava asia. He eivät saa unta tai heräämisiä tapahtuu eri syistä useasti. Ihmisen vuorokausirytmi alkaa muuttua ja arki tulee ongelmalliseksi. Itselleni uniongelmat ovat tulleet tutuiksi vain todella tiukissa elämän paikoissa, joten minulla ei ole laajoista haasteista kokemusta. Mutta niinä muutaman hetken periodeissa on tullut selväksi, kuinka tärkeää se uni lopulta onkaan. Huonon unen jälkeen ajatukset eivät kulje, fyysiseen toimintakykyyn ilmaantuu paljon vaikeutta ja yleensäkin olo on kuin kulkisi paksussa kiisselissä.

Apukeinoja saattaa olla vaikeaa löytää. Jokaisen tulee löytää oma auttava asia kokeilemalla. Ihmiset voivat rytmittää arkeaan eri lailla, kenties ottaa käyttöön lääkkeellisiä keinoja, muuttaa illan ruokavaliotaan, tehdä rentoutumisharjoitteita ennen unta tms. Tämäkin asia on todella yksilöllinen ja jokainen on omanlaisensa.

Itse olen usein ajatellut unta pakopaikkana maailman melskeestä. Jo lapsena näin hyvin paljon unia, todella kiinnostavia tarinoita ja seikkailuja. Unista jäi pääosin hyvä mieli. Kuitenkin minulla on muutama painajainen, jotka toistuvat edelleen kymmenien vuosien jälkeen samanlaisina. Koen ne jonkinlaisiksi purkamiskeinoiksi, kun ikäviä asioita kertyy liikaa. Nuoruudessa yritin jopa oppia taidon keskeyttää uni ja vaihtaa sen suuntaa mieluisammaksi. Kuten arvata saattaa, tämä ei onnistunut. Alitajunta kuljettaa omia teitään, siinä ei ihminen juuri vaikuttaa voi.

Aikuisuudessa unimaailmaani tuli lisämauste. Puhun usein unissani ja ilmeisesti myös liikuskelen. Pystyn kuulemma ilmaisemaan itseäni pitkillä lauseilla ja mikä erikoisinta, saatan vaatia myös interaktiivisuutta eli puolisoni on vastattava minun unikysymyksiini. Vastaus saa olla mitä vaan, mutta jonkinlainen feedback on saatava. Mitä haastavampi tilanne elämässä on meneillään, sen enemmän puhua pulputan yöllä. Saatan lisäksi herätä yöllä siihen, että avaan esim. vessan ovea. Ei ole mukavaa tuntea menettäneensä hallinnan unelle. Onneksi en ole koskaan lähtenyt eteistä pidemmälle unien maahan, joten jonkinlainen pidäke tässä tilanteessa toimii.

Positiivista nukkumisessa on se, että usein myös ongelmia ratkeaa unen aikana, mieli käsittelee asioita unessa ja aamulla odottaakin jo valmis toimintamalli. Tästä olen ollut useasti todella kiitollinen.

Lepo ja nukkuminen ovat siis todella tärkeitä ihmiselle. Toivottavasti jokainen löytää tavan saada niistä kaikki irti ja apua mahdollisiin haasteisiin.

FI2012111351
Blogipostaus on tehty Novartiksen taloudellisella tuella.