Eläkeläinen kävi kokoaikatöissä | MS Elo

It looks like you are using an older version of Internet Explorer which is not supported. We advise that you update your browser to the latest version of Microsoft Edge, or consider using other browsers such as Chrome, Firefox or Safari.

Eläkeläinen kävi kokoaikatöissä

Viime vuonna tuli kantapään kautta opittua miten on toimittava eläkeläisenä kokoaikatyössä. Mikäli aikoo tehdä kokoaikatyötä, jossa ansiot ylittävät ansaintarajan, on eläke laitettava lepäämään heti työsuhteen alettua, muuten on nopeasti pulassa. 

Jäin eläkkeelle vuonna 2002 ja olen sen jälkeen tehnyt töitä; kokoaikaisena ja osa-aikaisena. Kokoaikaisena sen vuoksi, että hyviä osa-aikatöitä on tosi vähän tarjolla ja kotikaupungissani opiskelijat vievät ne kerta toisensa jälkeen. En tähän kirjoita, että ikärasismia työmarkkinoilla olisi olemassa, mutta kyllä sitä on ja paljon.

Kun virastossa mahdollistui hyvä kokoaikatyö, niin nappasin kiinni siihen kuin hauki syöttiin. Tehtyäni töitä muutaman kuukauden otin yhteyttä eläkevakuutusyhtiöön ja kysyin, että missä menee ansiorajat tänä vuonna. Tiesin, että eläke on laitettava lepäämään ja yritin kysyä, että missä kohtaa ansiorajat tulevat täyteen ja että milloin on oikea aika jättää eläke sivuun. Oli pitkään hiljaista ja sitten tuli kirje, jossa luki seuraavaa: 

”Eläkkeesi on jätetty lepäämään koska tulorekisterin mukaan olet aloittanut työskentelyn, josta saamasi ansiot ylittävät ansaintarajan. Lain mukaan eläke jätetään lepäämään heti ensimmäisestä ylitekuukaudesta alkaen, jos ansaintarajan ylittävä työ kestää vähintään kolme kuukautta”.

Sydän muljahteli muutaman kerran epätahtiin ja verenpaineeni nousi ennätyslukemiin. Kimmastuneena soitin eläkevakuutusyhtiöön ja pidin aikamoisen rähäkän. 

Olen eläkkeellä olon aikana jokaisena vuonna soittanut eläkevakuutusyhtiöön ja kysynyt ansiorajat ja toiminut niiden mukaisesti. Edellisenä vuonna ansioni jäi muutaman kympin alle takaisinperintärajan ja käsitin silloin virheellisesti, että mikäpäs tässä. Samalla tavalla mennään nytkin. Muistan, kun virkailija silloin sanoi puhelimessa, että emme me ole tiellä, tee töitä niin paljon kuin jaksat. Tämä meni myös nauhalle ja sen nauhan kuuntelutin virkailijoille.

Näin toimin minäkin. Yritin huolehtia itse, että palkka ei ylittäisi ansaintarajaa. Ilmoitin asiasta eläkevakuutusyhtiölle ja rumba käynnistyi. Saatuani tiedoksiannon eläkkeen lakkaamisesta olin moneen kertaan yhteydessä vakuutusyhtiöön ja eri henkilöille. Turhaan. Sitten oli pakko luovuttaa, kun lain mukaan olin toiminut väärin. Seurasi kuulemisprosessi, joka kesti reilun kuukauden. Sain selittää onneksi kirjallisesti mitä oli tapahtunut ja minulla oli mahdollisuus anoa kevennystä takaisinperintään. Ja sen myös tein. 

Reilun kuukauden päästä sain päätöksen maksaa takaisin eläkettä reilut 4000 euroa. Helpotusta tässä olin takaisinperittävään summaan saanut tuhat euroa. Työsopimusta onneksi jatkettiin neljällä kuukaudella ja sinä aikana tienaamani eurot menivät tuon summan maksamiseen. Kalliita oppirahoja ja näin jälkeenpäin ajatellen tyhmähän tietysti olin. Sääntöjen mukaan eläkevakuutusyhtiöön on otettava yhteyttä ennen työsuhteen käynnistymistä. Minä nostin muutaman kuukauden sekä eläkettä että palkkaa ja tämä kävi kalliiksi. Pitää olla tosi makea kokoaikatyö ja palkka myös sen verran suuri, että eläkkeen jätän lepäämään. Osa-aikatyötä etsin niillä ehdoilla, ettei ansaintaraja täyty. Helppoa sellaisen paikan löytäminen ei ole. Lakihan on muuttunut jo viisi vuotta sitten, mutta ansiorajani eivät ole olleet kolmea kuukautta yli ansaintarajan. Provisiopalkkaisena ollessa palkat vaihtelevat ja tuovat virheellisenkin kuvan siitä, miten saa toimia.

Tärkeää on vielä muistaa, että eläkkeen ohessa työtä tehdessä palkka kerryttää korotusta vanhuuseläkkeeseen. Tämä korotus on muistettava itse hakea sitten, kun työkyvyttömyyseläke vaihtuu vanhuuseläkkeeseen. Toivottavasti älliä on silloin vielä jonkin verran ja muistan tuon korotuksen hakea. 
Eli kun täytämme 65-vuotta, on muistettava tuo lisäosa laskettaa eläkettä lisäämään. Ja vanhuuseläkeläisenä saa töitä puskea eläkkeen rinnalla, jos vaan jaksaa, vaikka kuinka paljon. 

Vaikeita asioita nämä ovat. Ymmärtää itse ja kirjoittaa näistä ymmärrettävästi.

Opetus oli itselleni tärkeä ja toisaalta helpotuskin. En enää aio kahmia töitä vuorotta. Jää aikaa MS-leijonalle, jää aikaa kuntoiluun ja jää aikaa kaikista tärkeimmälle. Elämälle.

FI2201277094
Tämä teksti on kirjoitettu Novartiksen taloudellisella tuella.

Curated Tags