Hermostuttava helle | MS Elo

It looks like you are using an older version of Internet Explorer which is not supported. We advise that you update your browser to the latest version of Microsoft Edge, or consider using other browsers such as Chrome, Firefox or Safari.

Hermostuttava helle

Kesän 2018 kuumuusaallon jälkeen ajattelin, ettei se voi tulla enää takaisin, sen täytyi olla anomalia. Nimittäin yli 30 asteen lämpö. Omasta lapsuudesta luulin muistavani, että kesät olivat joko sateisia ja kylmiä tai täydellisiä 22 asteen aurinkoisia poutapilvipäiviä täynnä. Mutta nyt näyttää siltä, että Suomeen on nyt toista kesää peräkkäin alkanut tulla yli 30 asteen lämpötiloja. Meille monille MS-tautia sairastaville helle on kurjaa. Kehon lämpötilan noustessa oireet korostuvat ja elo sujuu kuin sumussa. Poikkeus tietenkin vahvistaa säännön ja tunnenkin myös vertaisia, jotka nauttivat lämmöstä.

Itselleni helle aiheuttaa lisääntynyttä kognitiivista ja motorista fatiikkia, hermokipujen korostumista entisestään ja näön sumenemista aivojen kuumetessa. Läheiset ilakoivat lämmöstä, kaikki lähtevät rannalle ja puistoihin nauttimaan mukavista hetkistä. Itse kökötän sisällä kylmäkallet kainaloissa ja otsalla sekä käyn kylmissä suihkuissa vaatteet päällä ja oleskelen sen jälkeen tuulettimen edessä. Myös lasten uima-allas on osoittautunut oikein kivaksi ajanviettopaikaksi, kunhan muistaa virittää sen ylle aurinkovarjon. Ei ole kiva olla ilonpilaaja ja kieltäytyä aina kaikesta mukavasta. Tätä tilannetta on myös vaikeaa kuvailla muille, koska onhan heilläkin omasta mielestään kuuma. Mutta kun tämä onkin jotain aivan muuta. Tänä kesänä en enää selitellyt, jäin vaan kylmäpakkausteni kanssa kiltisti kotiin. Kesä edustaa minulle nykyään luopumisen tuskaa, eikä niitä lapsuuden ihania muistoja.

Yritän juoda paljon ja syön suolaa käden toiselta puolelta samaan tyyliin kuin aikoinaan opiskeluaikoina erästä drinkkiä juodessa. Nyt vaan ilman sitä juomaa ja sitruunaa hieman tylsemmin… Jostain syystä MS-taudin heikennettyä lämpöjärjestelmääni olen alkanut myös onnistua sekoittamaan elimistöni suolatasapainon ja viettänyt useita kertoja sairaalassa tiputuksessa, jos en jatkuvasti muista huolehtia tästäkin puolesta.

En varsinaisesti ole kovin mukavaa seuraa kesäkuumuudessa. Tunnelma on itsellä aika kireällä, kun yrittää vain selvitä aamusta iltaan kehon huutaessa apua koko ajan. Ja vaikka kuinka ylistän liikunnan harrastamista ja kuntoutusta, ei minusta ole sitä tekemään lainkaan kuumassa. Ei auta päättäväisyys eikä tsemppi, elimistö vain menee totaalisesti sekaisin.

Viilentyminen on ainoa keino taistella vastaan ja ensi vuodeksi meille hankitaan kylmennyslaite kotiin. Sisällä ei kuitenkaan voi ihan aina olla, joten täytyy vielä kehitellä joku viilennysratkaisu ulkona olemiseen. Tähän asti paras ratkaisuni on ollut vaatteiden kasteleminen. Tummiin vaatteisiin muutenkin usein pukeutuvana ei haittaa, vaikka vaate olisi läpimärkä, sitä ei kukaan huomaa. Paitsi eräänä kesäpäivänä, kun olin kastellut paitani ja törmäsin lähikaupassa opiskelukaveriin ja hänen halaukseensa, oli siinä sitten kuitenkin sitä selitettävää. :)

Voimaa olen hakenut myöhäisistä kesäilloista. Kun ilma hieman viilenee, voi astua ulos ja haistaa sen lapsuuden kesistä tutun illan tuoksun, josta tulee parempi ja levollisempi mieli.

Luultavasti myrskyjä on vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu.
- Muumipappa -


FI1908722860
Blogi-postaus on tehty Novartiksen taloudellisella tuella.

 

Curated Tags