Kognitiiviset oireet
MS-tauti voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi muistissa, ajattelussa ja keskittymisessä.
It looks like you are using an older version of Internet Explorer which is not supported. We advise that you update your browser to the latest version of Microsoft Edge, or consider using other browsers such as Chrome, Firefox or Safari.
MS-tauti voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi muistissa, ajattelussa ja keskittymisessä.
Päivi Hämäläinen, neuropsykologian erikoispsykologi, dosentti, Neuroliiton Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
MS-tautiin voi monien muiden oireiden ohella liittyä myös kognitiivisten eli ajattelun ja tiedonkäsittelytoimintojen (muistin, keskittymisen, sanahaun, ympäristön hahmottamisen tai toiminnan nopeuden / joustavuuden) häiriöitä. Nämä rajoitteet eivät ole sairauden yleisimpiä oireita, mutta arviolta 60%:lla niitä voi esiintyä sairauden kuluessa.
MS-tautiin liittyvät kognitiivisten toimintojen rajoitteet voivat olla joko ohimeneviä tai pysyviä. Ohimeneviä rajoitteita voivat aiheuttaa esimerkiksi mielialan alavireisyys, pahenemisvaiheet tai MS-taudille tyypillinen uupumus. Myös joidenkin lääkkeiden sivuvaikutuksena voi ilmetä lieviä kognitiivisia oireita. Ohimenevät rajoitteet väistyvät, kun esim. mieliala palautuu tai pahenemisvaihe tai uupumus hellittää. Pysyviä rajoitteita aiheuttavat MS-tautiin liittyvät keskushermostomuutokset. MS-tautiin liittyy demyelinaatiota eli hermosolun viejähaarakkeen tiedonkulkua edistävän myeliinitupen vaurioitumista sekä aivoatrofiaa. Nämä keskushermostomuutokset vaikeuttavat aivojen hermoverkon toimintaa, mikä saattaa ilmetä kognitiivisten toimintojen vaikeutumisena.
Tyypillisimpiä MS-tautiin liittyviä kognitiivisia oireita ovat muistamisen hankaluudet, joita esiintyy arviolta 40%:lla sairastuneista. Tavallisesti ongelmat ilmenevät joko työläytenä painaa mieleen uutta asiaa tai vaikeutena palauttaa mieleen jo opittua. Tyypillistä on, että muistaminen ja uuden oppiminen vaativat aiempaa enemmän aikaa ja tietoista ponnistelua.
MS-tautiin voi liittyä myös tarkkaavaisuuden ongelmia – useamman asian yhtäaikainen tekeminen / seuraaminen voi tuntua entistä vaikeammalta. Keskittyminen voi olla myös aiempaa häiriöalttiimpaa tai huomion keskittäminen pidemmäksi aikaa haluttuun asiaan voi tuntua työläältä. Osa sairastavista kertoo havainneensa ajattelutoimintojen hidastuneen tai toiminnan joustavuuden heikenneen. Asioiden hoitamiseen pitää varata aiempaa enemmän aikaa ja huomioida etukäteen se, ettei toiminta aina toteudukaan ennalta suunnitellulla tavalla. Toiminnan joustavuuden väheneminen saattaa tuntua mm. aiempaa herkempänä ärtyvyytenä – pinna voi palaa entistä vähäisemmästä syystä.
MS-taudin yhteydessä voi esiintyä myös sanahaun hankaluutta – varsinkin väsyneenä tututkin sanat voivat yllättäen olla kateissa. Joissakin tapauksissa myös ympäristön hahmottaminen, esim. tutuissa paikoissa liikkuminen tai tietyn tarvikkeen löytäminen, voi vaikeutua. MS-tautiin liittyy harvoin kaikkia edellä mainittuja yhtä aikaa – tyypillisempää sen sijaan on, että hankaluuksia ilmenee yhdellä tai muutamalla kognitiivisella osa-alueella. Laaja-alainen ja vaikea-asteinen kognitiivisten toimintojen vaikeutuminen ei ole MS-taudille tyypillistä.
Kuten muidenkaan MS-oireiden, ei myöskään kognitiivisten oireiden ilmaantumista voi ennustaa. Kognitiivisilla oireilla ei ole suoraa yhteyttä fyysiseen toimintakykyyn, sairauden kestoon tai sairauden muotoon. Kognitiivinen toimintakyky ei välttämättä heikkene käsi kädessä fyysisen toimintakyvyn kanssa. Fyysisen toimintakyvyn heikkenemisen taustalla ovat tavallisimmin muutokset selkäytimen alueella, kun kognitiivisia häiriöitä selittävät isojen aivojen toimintaan liittyvät muutokset. Kognitiivisia hankaluuksia voi yhtä hyvin ilmaantua jo sairauden varhaisvaiheessa kuin myöhemminkin sairauden kuluessa ja niitä on todettu kaikissa sairauden muodoissa.
Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella todetuilla kognitiivisilla hankaluuksilla on riski edetä. Uusimpien tutkimusten mukaan hyvä aivoterveys (mm. riittävä ravitsemus ja nesteen saanti, uni, fyysinen aktiivisuus, psyykkisen terveyden hoito) ja aktiivinen kognitiivisen toimintakyvyn käyttö todennäköisesti hidastaa kognitiivisten oireiden ilmaantumista. Tämän vuoksi aivoterveyden vaaliminen on erityisen tärkeää!
Mitä teen, jos kognitiiviset oireet painavat mieltä?
Jos havaitset toimintakykyäsi rajoittavia tai mieltäsi askarruttavia kognitiivisia hankaluuksia, kerro havainnoistasi läheisillesi, jotta he eivät tulkitsisi hankaluuksiasi välinpitämättömyydeksi tai merkiksi hankaluudesta sopeutua elämään sairauden kanssa. On tärkeää ottaa asia puheeksi MS-hoitajan ja hoitavan lääkärisi kanssa, joka voi tarvittaessa ohjata sinut neuropsykologiseen arvioon.
Neuropsykologinen arvio perustuu haastatteluun sekä tehtäviin, joilla arvioidaan kognitiivisten toimintojen sujuvuutta ja määritellään kognitiivisen toimintakyvyn heikot kohdat ja vahvuudet. Neuropsykologisen tutkimuksen perusteella voidaan arvioida esimerkiksi työelämässä pärjäämiseksi tarvittavia tukitoimenpiteitä. Tutkimusten perusteella neuropsykologisella kuntoutuksella voidaan merkittävästi vähentää sairastavan kognitiivisista häiriöistä arjessa kokemaa haittaa. Kognitiivisen harjoittelun, esimerkiksi muisti- ja tarkkaavaisuusharjoittelun on havaittu kohentavan kognitiivista toimintakykyä. Lääkkeellisen hoidon puuttuessa, kuntoutus onkin keskeisin kognitiivisten oireiden hoitokeino MS-taudissa.
- Jos epäilet muutoksia kognitiivisissa toiminnoissa ja muutokset vaikeuttavat arkipäivääsi, kerro asiasta läheisillesi, MS-hoitajalle ja hoitavalle lääkärillesi.
- Huomioi sairauden aiheuttamien oireiden myötä ilmenevää väsyvyyttä järjestämällä itsellesi taukoja ja asettamalla vaatimustaso voimiesi mukaiseksi.
- Kognitiivisten rajoitteiden kanssa elämistä voidaan helpottaa monin tavoin, mm. muistihankaluuksiin tai keskittymisvaikeuksiin on löydettävissä erilaisia apu- ja tukikeinoja sekä harjoitusmenetelmiä.
- Käytä aktiivisesti kognitiivista toimintakykyäsi ja ota käyttöön itsellesi sopivia apuvälineitä.