Työ tekijäänsä kiittää
Viime aikoina olen joutunut miettimään paljon ihan käytännön syistä työtä ja uraa.
En ole koskaan ollut ihminen, joka olisi määritellyt itsensä työn kautta, enkä tarvitse työtä saadakseni aikani kulumaan tai kokeakseni elämäni mielekkääksi. Toisaalta tiedostan myös sen, että parhaimmillaan työ on jotain, mitä tehdään muutenkin kuin rahan takia. Eikä taloudellista aspektia voi tietenkään ohittaa. Laskut pitää maksaa ja ruokaa ostaa.
Ison osan 2010-lukua olen ollut päätoiminen opiskelija. Sain kandidaatin opintoni pakettiin arabian kielen ja islamin tutkimuksen oppiaineesta Helsingin yliopistossa syksyllä 2006. Tämän jälkeen minulla ei ole ollut opinto-oikeuttakaan, joskin luultavasti saisin opinnoilleni lisäaikaa, jos vain hakisin. En ole ollut niin hyvässä kunnossa, että pystyisin käymään yliopistolla säännöllisesti, ja muutenkin ajatus opintojen jatkamisesta nostaa monia kysymysmerkkejä. Gradun tekeminen ja maisteriksi valmistuminen houkuttelisi, mutta se olisi luultavasti tehtävä johonkin muuhun pääaineeseen.
Opiskelujen sijasta olen viime aikoina tehnyt paljon töitä. Olen onnekseni onnistunut löytämään työtä, jota pystyn tekemään kotoa käsin. Teen englanti-suomi-käännöksiä elokuvista, tv-sarjoista ja dokumenteista eräälle verkkopalvelulle, minkä lisäksi teen erilaisia muita käännös- ja kirjoitustöitä. Pidän tästä työstä paljon, vaikka siinä omat ongelmansa ovatkin. Parhaimmillaan, joskaan ei toki aina, tämä työ on tosiaankin sitä, että katselee hyviä elokuvia ja sarjoja ja saa siitä palkkaa.
MS-tauti rajoittaa aika paljon työmahdollisuuksia omalla kohdallani. Itse asiassa jo ajatus siitä, että kävisin päivittäin töissä jossain kodin ulkopuolella, tuntuu hyvin vaikealta. Juuri tästä syystä etätyö ja freelance-hommat sopivat minulle hyvin.
Vakityössä kodin ulkopuolella olisi epäilemättä omat hyvät puolensa. Kun päivän päätteeksi sulkee työpaikan oven takanaan, ei tarvitse miettiä työasioita ennen kuin vasta seuraavana päivänä. Kotona tehtävässä työssä etäisyyden ottaminen työhön vaatii enemmän vaivaa. Jos freelancer haluaa työnteolleen säännöllisen aikataulun, sekin täytyy kehitellä itse. Epäsäännöllinen, usealle eri toimeksiantajalle tapahtuva työ merkitsee myös sitä, että palkkatulot saattavat vaihdella kuukausittain suurestikin. Ylipäätään freelance-työn luonteeseen kuuluu, että päivän palkkaa ei saa vain ilmaantumalla työpaikalle aamulla. Sosiaalinen puolikin jää tavallisesti puheluihin ja sähköposteihin.
Pystyn elämään kaiken tämän kanssa. Etenkin kun tosiaankin tiedän, että tässä elämäntilanteessa tämä on minulle paras, ellei peräti ainut mahdollinen tapa tehdä työtä.
Työkyvyttömyyseläkkeestäkin on kohdallani ollut puhetta. Tiedän ihmisiä, jotka näyttäisivät olevan minua paremmassa fyysisessä kunnossa, ja ovat silti eläkkeellä. Toisaalta tiedän myös ihmisiä, jotka näyttäisivät olevan minua huonommassa kunnossa ja ovat silti edelleen mukana työelämässä, mutta muiden ihmisten fyysisen voinnin silmämääräinen arvioiminen on muutenkin jotain, mitä ei oikeastaan kannattaisi ikinä tehdä. Joka tapauksessa, pystyn tekemään nykyisiä töitäni kotona, joten eläköityminen ei ole tuntunut vielä ajankohtaiselta.
Kehtaan ehkä tässä yhteydessä mainita senkin, että olen viime vuosina entistä enemmän keskittynyt luovaan kirjoittamiseen. Monenlaista fiktiota ja faktaakin on tullut kirjoiteltua, tavoitteena oma julkaistu kirja jonain päivänä. Tämä on epäilemättä suunnitelma, jonka varaan ei voi laskea mitään ainakaan taloudelliselta näkökantilta. Kustantajille tarjotuista romaanikäsikirjoituksista ylittää julkaisukynnyksen vain murto-osa, ja vaikka suhtaudunkin miltei epärealistisen optimistisesti omiin mahdollisuuksiini saada kustannussopimus vielä jonain päivänä, taloudellisessa mielessä isonkaan kustantajan kautta julkaistu kirja ei välttämättä merkitse mitään. Jokaista jaritervoa ja sofioksasta kohden on kymmeniä kirjailijoita, jotka eivät paistattele julkisuudessa eivätkä myöskään tienaa kummoisesti kirjoillaan. Päätoimiseksi taiteilijaksi en ole tällä tietoa jättäytymässä, mutta haaveilemastahan ei estä kukaan...
Juuri nyt en tiedä, mikä on tilanne elämässäni töiden ja opiskelujen suhteen edes parin vuoden aikajänteellä, mutta samapa tuo. Vaihtoehtoja on joka tapauksessa useita, ja se tuntuu hyvältä.
FI1802772608
Curated Tags